Pitihän minun tästä ilmottaa jo aiemmin, mutta jotenkin aina pääsi lipsahtamaan.

Eli siis... kotona ollaan!

Lento takaisin sujui hyvin. Ensin olin lentokentällä 6 tuntia hyvästelemässä kaikkia tärkeimpiä ihmisiä (joita tuli rutkasti sinne!)! Sitten minä ja Devon hypättiin lentokoneeseen. Mä olisin voinut vaihtaa lippuni business-luokkaan (osuin jonkun arvonnan voittajaks tai jotain), mutta en halunnut vaihtaa viimeisiä hetkiäni jonkun vaihtarin kanssa pois.
Devonilla oli lentoyhtiöiden lapsitarra, joten me päästii turvatarkastusten ohi helpolla ja sitten me mentiin Starbucksiin juomaan viimeiset kahvit... ja silloin Guilherme pysäytti meidän siellä lentokentällä. Eli seuraava tunti meni sitten siellä sen ja yhden brassi tytön kanssa!
Sieltä lähti ensimmäiseksi sitten brassit ja sitten minä. Devonin piti odottaa tuntikausia siellä kentällä yksin :(
Lentomatka takaisin oli vähän tylsä (elokuvat oli huonoja XD), mutta pääsinpähän kotiin.
 

Emppulassa kaikki yritti pakottaa syömään kaikkea yhdellä kertaa. Kyllä, minä haluan syödä, mutten kaikkea yhdellä kertaa!

Sitten tässä kävi mummoa ja serkkua täällä kotona. Mummi sai päähän et mä olen jotenki sairas kun mun rusketus on vähän enemmänkin keltastus kuin rusketus... mutta en mä NIIN keltanen ole!!

Sitten ollaan nähdelty kavereita ja skypetelty maailmalle ja valmistauduttu mun uuden pikkuveljen tuloo varten (siis se on vaan vaihtari, ei meidän äiti ole raskaana XD)... ja tämänlaista.

Et kyl tää tästä. Kai. Vähän on jälkishokki. Mutta kiva olla kotona.

Pakko vain sanoo, et tää vuosi oli aivan uskomaton ja nyt mulla on ihan ältsisti kavereita kaikkialla maailmalla.

Rohkeutta... no kai sitä tuli, mutta se on erilaista rohkeutta kuin mulla oli ennen! Ennen se oli reikäpäärohkeutta...

Nyt ymmärrän erilaisia ihmisiä enemmän ja musta tuntuu, että mä opin luottamaan omiin  voimiini ja tuntemaan omia heikkouksiani.

Ja tottakai taiwanilaisille tärkeimpänä...

mä laihduin muutaman kiloa XD

Voidaan siis sanoa, että hemmetin hyvä vuosi!

Joooh... Tänään loppu koulu... ja huomenna pitäis olla vaihtarien vika party. Tosin kukaan ei tiedä että missä se on ja mihin aikaan ja ketä sinne on tulossa mutta YEP pitää sen... joten me ei olla yllättyneitä tästä XD

DaeLee palasi kotiin perjantaina. DaeLee on ainoa, joka ei ole itkenyt lentokentällä... ja luultavasti ainoa, joka oli 100% iloinen ja helpottunut päästessään kotiin. Sanotaanko näin, että vaihtarina oleminen Aasiassa ei nyt kenellekään oo varmasti helppoa. En yritä sanoo että se ei missään muualla voi olla vaikeeta, mutta voin 98% varmasti sanoo, et se on vaikeempaa Aasiassa.

Ylihuomenna teen oman viimeisen valokuvausretken. Ajattelin ostaa päivän mrt-kortin ja käydä kaikki Kaohsiungin mrt-asemat läpi ja ottaa niillä kaikilla kuvia.

Tiistaina on LÄHTÖ KOTIA!!!

Mitä olen tällä viikolla tehnyt: käynyt elokuvissa, saanut lahjoja, sanonut hyvästit ihmisille, kertonut ihmisille millon mä lähden, tehnyt lahjoja ihmisille, pakannut, siivonnut, käynyt koulussa, ollut yötä kaverin luona, sanonut hyvästi ihmisille, jotka palas niiden omiin koteihin, ostanut viime hetken tuliaisia, panikoinut postipakettien vuoksi, heittänyt kamaa ihan rutosti roskiin. Nauranut DaeLeen 4 kilolle teetä, mitä se päätti raahata kotiin... Niin paljon, niin paljon. Ja mikä hirveintä, mä olen ihan kamalan väsynyt. Ja mä en saa unta päivällä ja illalla pitää aina mennä sanomaan jollekulle hyvästit. Ehkä se olis helpompaa, jos se olis vaan hauskan pitoa, mutta kun pitää sanoa hyvästit ihmisille, jotka on vuoden aikana kasvanu niin tärkeiksi, niin rakkaiksi.

Kuulostaa hullulle, että ihmiset on tullu niin tärkeiksi mulle täällä niin lyhyenä aikana... mutta asia on niin, että kotona mä olen aina voinut luottaa siihen, että loppujen lopuksi mun perhe pitää mun puolia. Täällä mun piti itse luoda mun perhe ja valita hyvät ihmiset. Mutta kaiken tän jälkeen... ne ihmiset hitsautu muhun kiinni niin pahasti. Niille on voinut kertoa asioita, joitten kertominen ois Suomessa ollu ihan naurettavaa joissain kaveriporukoissa. Ne ihmiset sai mut myös kasvamaan ja ymmärtämään niin monia asioita.

Jokainen jäähyväinen sattuu omalla tavallaan ja tuntuu haikealle ja pahalle. Koskaan ei tiedä, että tulenko mä näkemään sitä ihmistä koskaan enää.

Siksi mä olen onnellinen, että mun ei pidä lähteä viimeisenä tältä saarelta. Se sattuis pahemmin kuin kukaan muu. Se sattuis, koska mun pitäis mennä saattamaan jokainen ihminen lentokentälle ja nähdä kun ne lähtee. Voin vaan sanoa... voi Ana parkaa. Mutta toisaalta on parempaa, että Ana on se viimeinen, sillä Anan poikaystävä tulee takuuvarmana sinne lentokentälle!

Viimeiset 2 viikkoa mun ajatukset on kulkenu tätä rataa: karjalanpiirakoita-ruisleipää ja suolakalaa-maksamakkaraa-patikoimaan-ruisleipää ja suolakalaa-siivoa huone-ruisleipää ja suolakalaa-juo oikeeta maitoa-käy tervehtimässä mummoja ja pullamössö sukupolvia-ruisleipää ja suolakalaa-osta koulukirjat ja etsi kiinalaisia-ruisleipää ja suolakalaa.

Että näin. Tässä suunnitelmat aika pitkäksi aikaa.

Ja Leni... totta mooses oon Torikujalle tulossa sanomaan hei! Jos mä en saa syödä teidän lohipiirakkaa jutellessa tytöille, niin mä muutun taiwanilaiseksi tai chi taistelijaksi ja syön jonkun pään!

Innostus ei voisi olla suurempi... mutta ehka tama on siksi, etta mina olen viimeaikoina matkustellut DaeLeen kanssa, joka ei voisi kaivata muuta kuin kotiinpaluuta.

Viime viikko tosiaankin meni Taichungissa (maanantai) ja Taipeissa (maanantaista lauantaihin). Kaytiin museoissa ja kasvitieteellisessa puutarhassa ja KUUMILLA LAHTEILLA (happy!!!) ja tehtiin kaikkea tosi taiwanilaista.

Mika onkin hassua, silla musta tuntuu, etta eniten ma tutustun Taiwanin kulttuuriin, kun ma en tee sita rotaryn kanssa. Mun vuosi on ollu tosi opettavainen, musta tuntuu, etta ma ymmarran itteeni nyt paremmin ja jotenkin vaan ymmartaa sitten muitakin paremmin. Tietenkin on niita miinus-puoliakin ollut. Mita ma olen keskustellut koko multidistricrin vaihtareiden kanssa, me ollaan oltu sita mielta, et ei naa paikalliset rotaryt oikein oo valmiita vaihtareihin ja etta naa ei ihan ymmarra mika taa vaihtari juttu on... JA ETTA brasilialaiset pitaa pistaa kuriin ENNEN ekaa kertaa.

Ma en yrita sanoo, etta eiko kannattais menna Taiwaniin vaihtarina, mutta Kaohsiung, Taichung, Chiayi, Yilan, Hualien, Tainan ja Taipei county ei oo ollu tassa hommassa pitkaan mukana ja sen kylla huomaa. Jos ootte vaihtareita menossa Taiwanille, toivokaa, etta paasette johonkin ERITTAIN kaukaiseen paikkaan kaikista vaihtareista (kuollut kivinen saari?) tai Taipei cityyn.

Eniten ma olen tan vuoden aikana ollut iloinen asioista, jotka ei ole vaihtunu koko ajan. Koulu on paikka minne menna joka paiva ja ma olen varmaan ainut vaihtari, joka oikeesti tykkaa menna kouluun. Mun opettajat on tosi hyvia taalla ja mua vahan saalittaa meidan koulun OPO, joka saa ens vuonna yhden brassin ja pari kanadalaista tanne. Kanadalaiset kuulostaa ihan kivalle idealle, mutta mua pelottaa se brassi. Jos se on kiltti lapsi, sen kouluvuosi on mahtava... jos se vihaa koulua ja lintsaa koko ajan (kuten eraat mun tietamat brassit...), kaikki tulee kyselemaan silta miksei se ole kuin Alli ja Ana.

Lisaksi kaikki vaihtarit. Kun kaikki taiwanilaiset on tuntunu tollommilta kuin mun varvashiki, ne on murissu mukana. Kun ne on tuntunu jarkevimmilta ihmisilta ikina (hmm.. tama on kylla aika harvoin, taiwanilaiset on hauskoja ja sekopaita, mutta ei niita hirveen kaytannollisiksi voi kuvailla, ne rakastaa perinteita (huonojakin) liikaa) ne on ollu hurraamassa mun kanssa.

Nyt meita on enaa 11 jaljella ja seuraavana lahtee DaeLee... ja SITTEN MINA!!!

Tama viikko on siis hyvastijattoja taynna... eilen Beia lahti vanhempiensa kanssa Hong Kongiin pitamaan hauskaa,  ja pakko sanoa, etta itkin tahan mennessa eniten. (Kun Christina lahti, en ees tienny millon se oli lahossa. Kun Soo-Rim lahti, silmat oli vetiset. Kun Tomito lahti pari kyynelta vierahti poskelle. Kun Beia lahti, ne oli ISOJA kyyneleita... kun DaeLee lahtee, ma varmaan vollotan siella ihan hulluna.) Mua saalittaa Ana, jonka pitaa olla viimeinen, joka lahtee. Sen pitaa kattoa, kuinka kaikki lahtee ja kukaan (muu paitsi sen poikaystava) ei ole saattaan sita.

Asioita, joita tule kaipaamaan:

Dong gua cha, pearl milktea, taiwanilainen shaved ice, halvat kirjat, halvat dvdt, KENGAT, mun ruskettunut iho...

IHMISIA joita tulen kaipaamaan:

vaihtarit, luokka, kiinan ope, host-perheet, jiao guanit, muut opet, zhu ren, muut kouluhyypat, Shin Shinin kaverit, Rotary ja rotaract tyypit...

Vaihtarit oli ekana, vaikka ne kaykin mun hermoille niin pahasti.( NIIN ANA, KENEN OLI PAKKO TEHDA MULLE FACEBOOK TUNNUS???) Kuitenkin ne loppujen lopuksi ymmartaa mita ma ajattelen. ( NIIN DAELEE, OLIKO PAKKO KIRISTAA MUT KAYTTAMAAN SITA KERRAN VIIKOSSA??) On jotenkin raskasta ajatella, etta ma en ehka tule koskaan enaa nakemaan naita ihmisia. Se hyva puoli Kaohsiungissa asumisessa on, etta meita on erittain vahan. Vain 14. Ja me ollaan "family". Me kaydaan toisten hermoillemme ja meilla on draamaa ja ei ole draamaa ja kaikki tuntee toisensa. Ja musta oikeesti tuntuu, etta ne on mun perhetta (HEMMETTI MAYA MA SUOLISTAN SUT KUN ET MENNY LENTOKENTALLE KUN BEIA LAHTI!!)

Mutta nyt pitaa menna kiinan tunnille.

Nahdaan pia~~~n!

Innostus ei voisi olla suurempi... mutta ehka tama on siksi, etta mina olen viimeaikoina matkustellut DaeLeen kanssa, joka ei voisi kaivata muuta kuin kotiinpaluuta.

Viime viikko tosiaankin meni Taichungissa (maanantai) ja Taipeissa (maanantaista lauantaihin). Kaytiin museoissa ja kasvitieteellisessa puutarhassa ja KUUMILLA LAHTEILLA (happy!!!) ja tehtiin kaikkea tosi taiwanilaista.

Mika onkin hassua, silla musta tuntuu, etta eniten ma tutustun Taiwanin kulttuuriin, kun ma en tee sita rotaryn kanssa. Mun vuosi on ollu tosi opettavainen, musta tuntuu, etta ma ymmarran itteeni nyt paremmin ja jotenkin vaan ymmartaa sitten muitakin paremmin. Tietenkin on niita miinus-puoliakin ollut. Mita ma olen keskustellut koko multidistricrin vaihtareiden kanssa, me ollaan oltu sita mielta, et ei naa paikalliset rotaryt oikein oo valmiita vaihtareihin ja etta naa ei ihan ymmarra mika taa vaihtari juttu on... JA ETTA brasilialaiset pitaa pistaa kuriin ENNEN ekaa kertaa.

Ma en yrita sanoo, etta eiko kannattais menna Taiwaniin vaihtarina, mutta Kaohsiung, Taichung, Chiayi, Yilan, Hualien, Tainan ja Taipei county ei oo ollu tassa hommassa pitkaan mukana ja sen kylla huomaa. Jos ootte vaihtareita menossa Taiwanille, toivokaa, etta paasette johonkin ERITTAIN kaukaiseen paikkaan kaikista vaihtareista (kuollut kivinen saari?) tai Taipei cityyn.

Eniten ma olen tan vuoden aikana ollut iloinen asioista, jotka ei ole vaihtunu koko ajan. Koulu on paikka minne menna joka paiva ja ma olen varmaan ainut vaihtari, joka oikeesti tykkaa menna kouluun. Mun opettajat on tosi hyvia taalla ja mua vahan saalittaa meidan koulun OPO, joka saa ens vuonna yhden brassin ja pari kanadalaista tanne. Kanadalaiset kuulostaa ihan kivalle idealle, mutta mua pelottaa se brassi. Jos se on kiltti lapsi, sen kouluvuosi on mahtava... jos se vihaa koulua ja lintsaa koko ajan (kuten eraat mun tietamat brassit...), kaikki tulee kyselemaan silta miksei se ole kuin Alli ja Ana.

Lisaksi kaikki vaihtarit. Kun kaikki taiwanilaiset on tuntunu tollommilta kuin mun varvashiki, ne on murissu mukana. Kun ne on tuntunu jarkevimmilta ihmisilta ikina (hmm.. tama on kylla aika harvoin, taiwanilaiset on hauskoja ja sekopaita, mutta ei niita hirveen kaytannollisiksi voi kuvailla, ne rakastaa perinteita (huonojakin) liikaa) ne on ollu hurraamassa mun kanssa.

Nyt meita on enaa 11 jaljella ja seuraavana lahtee DaeLee... ja SITTEN MINA!!!

Tama viikko on siis hyvastijattoja taynna... eilen Beia lahti vanhempiensa kanssa Hong Kongiin pitamaan hauskaa,  ja pakko sanoa, etta itkin tahan mennessa eniten. (Kun Christina lahti, en ees tienny millon se oli lahossa. Kun Soo-Rim lahti, silmat oli vetiset. Kun Tomito lahti pari kyynelta vierahti poskelle. Kun Beia lahti, ne oli ISOJA kyyneleita... kun DaeLee lahtee, ma varmaan vollotan siella ihan hulluna.) Mua saalittaa Ana, jonka pitaa olla viimeinen, joka lahtee. Sen pitaa kattoa, kuinka kaikki lahtee ja kukaan (muu paitsi sen poikaystava) ei ole saattaan sita.

Asioita, joita tule kaipaamaan:

Dong gua cha, pearl milktea, taiwanilainen shaved ice, halvat kirjat, halvat dvdt, KENGAT, mun ruskettunut iho...

IHMISIA joita tulen kaipaamaan:

vaihtarit, luokka, kiinan ope, host-perheet, jiao guanit, muut opet, zhu ren, muut kouluhyypat, Shin Shinin kaverit, Rotary ja rotaract tyypit...

Vaihtarit oli ekana, vaikka ne kaykin mun hermoille niin pahasti.( NIIN ANA, KENEN OLI PAKKO TEHDA MULLE FACEBOOK TUNNUS???) Kuitenkin ne loppujen lopuksi ymmartaa mita ma ajattelen. ( NIIN DAELEE, OLIKO PAKKO KIRISTAA MUT KAYTTAMAAN SITA KERRAN VIIKOSSA??) On jotenkin raskasta ajatella, etta ma en ehka tule koskaan enaa nakemaan naita ihmisia. Se hyva puoli Kaohsiungissa asumisessa on, etta meita on erittain vahan. Vain 14. Ja me ollaan "family". Me kaydaan toisten hermoillemme ja meilla on draamaa ja ei ole draamaa ja kaikki tuntee toisensa. Ja musta oikeesti tuntuu, etta ne on mun perhetta (HEMMETTI MAYA MA SUOLISTAN SUT KUN ET MENNY LENTOKENTALLE KUN BEIA LAHTI!!)

Mutta nyt pitaa menna kiinan tunnille.

Nahdaan pia~~~n!

Viime viikonloppuna pyorahdin Taipeissa. Aivan uskomattoman erilainen paikka, kuin Khsiung. Miksi? 1. Ihmisten ulkonako: Klaiset ihmiset on laihoja ja lyhyita ja tosi "tai ke"isia (ehka junttimainen on paras sana), mutta nuorilla on aina tyylikkaat vaatteet tai koulupuku. Taipein nuoret... noh, koulupuku on krhm... nain etelaiselle hieman huorahtava (omg kuinka lyhyita hameita), miehet tosi pitkia ja vaatemaku on kaikilla kuin suoraan tuulipukukansan valittemaa :D Taipeilaiset on Khsiungilaisia LIHAVEMPIA :S

Me mentiin THSR:lla ja se oli erittain "fan bian" (eli CONVINIENT. Taiwanilaiset rakastaa sanaa KAYTANNOLLINEN.) Liput makso 3000 Taipeihin ja takasin. Mutta who cares, se oli erittain hauska reissu!

Me kaytiin shoppaileen (mulla rupee nyt kaymaan semmonen ajatuskin paassa, etta teille pitais jotian tuliaisia ostaa :S:S:S) semmosella ostoskadulla, sit superkuuluisalla nightmarketilla ja syotiin kaikkee herkullista. Kahden paivan ajan amerikkalaiset vaihtarit raahas meita Taipein paikoista toiseen. Me kaytiin kuuluisassa temppelissa ja sit syotiin KAARMETTA. Ja nyt on pakko myontaa, juotiin 6 ihmista yhteensa kolme drinkkilasia kaarmeviinaa, mutta a) kaarmeen veri+vodka maistu "vetiselle vodkalle", kaarmeen myrkky ja ei tietoo mika, maistu pahanmakuselle yskanlaakkeelle ja kaarmeenmuna ja vihertava litku maistu vaan yksinkertasesti niin pahalle ettei siihen voinu ku kastaa kielensa ja meinas oksentaa. Ei me ees saatu niita shotteja juotua loppuun ku maistu niin oksettavalle :D Ja kaarmeen liha ei maistunu YHTAAN MILLEKAAN ja siina oli ihan hirveesti luita :S Etta nain.

Taipeissa me asuttiin yhden rotary sedan asunnolla. Se oli tosi kiva, kuskas meita paikkoihin ja osti meille aamupalaa. Vaikka Taipeissa on miljoona Starbucksia (aaah, starbuuuuucks aaaaaaaahhhhh), Taipein pikkukiskojen kahvi on OKSETTAVAA LITKUA. 

Sunnuntaina aamulla meilla oli yhen Tainanilaisen tyton kannykka ja meidan piti menna viemaan se bussiasemalle, mutta ME EI TODELLAKAAN LOYDETTY MEIDAN TIETA SINNE :D ja nain ollen mulla on Amandan kannykka... sittenpa kaytiin Palace museumissa kattomassa jotain hemmetin kuulusaa kaalia. Ja sit se oli semmonen naurettavan kokonen jadekaali ja ihmiset jonotti kattoon sita. En ihan ymmartany pointtia mutta hieeeeno homma :D Mutta siella museossa meni kuitenki nelja tuntia. Sit mentiin Richardin asunnolle, annettiin sille juustokakku ja se kyytsas meidat THSR asemalle. Mika onnistunut ja hauska vkl!

Eilen menin kavelemaan Love riverille ja sain kivesta paahan. Kaikki sanoo, etta Taipei on vaarallinen ja iso kaupunki, mutta ekan kerran ma jouduin sairaalaan, koska ma sain kivesta takaraivoon Khsiungissa :D Olin vaan kaveleen ja sit tuli pystysuoraan taivaalta kivi paahan. Nyt koskee paahan ja sain Panadolia ja jotain ihmelaaketta. En ajatellu syya, ku on niin pelottavan nakosia laakkeita :(

Tanaan kavin historiamuseossa ja huomenna elokuviin Lai Yong-Qin, Alexin, Mayan ja kahden meksikolaisen kanssa. Toinen niista taitaa olla Jeesus Kristus (valehtelematta) ja toisen henkilollisyydesta en ole viela varma.

Eli siis koeviikkoa eletaan.

Viimeiset hetket kasilla! LOL :D

Sain luva vaihtaaa sen lipun silleen etta tuun 7.7. kotiin (ooh Demon King paiva :D)

Etta tammosta. Ma haluan viela kayda Tainanissa ja Spassa ja Kentingissa ja tiedemuseossa ja kuumilla lahteilla ennen kuin palaan kotiin. We'll see will I be able to :D

Loppu yhteenveto: Jos saisit valita, valitsisitko Kaohsiungin vai Taipein:

Alli: K
Beia: K
DaeLee: T

miksi? Kaohsiung on kuvottavan kuuma, mutta mrt on paaaaaljoooon iisimpi ja Taipei on semmonen typeran kokonen kaupunki. Se on iso, muttei niinku Beijing. Kaohsiung on tosin hieman typera, se on vahan liian iso ollakseen pikkukaupunki... Mutta Khsiungilaiset ihmiset EHDOTTOMASTI ovat kohteliaampia. Mutta Taipei taas on KAYTANNOLLISEMPI.

Sitten viela yksi asia.

Tulevaisuuden vaihto-oppilaat. Jos jostain ihmeen syysta olette yhta pakkomielteisia, kuin mina olin ennen lahtoani ja luette entisten vaihtarien blogeja, ottakaa minuun yhteytta :D lahettakaa kommenttia tai jotain, niin voin vaikka sitten lahettaa teille sahkopostia. Eritoten jos olette menossa muualle, kuin Taipeihin, mina voin auttaa. Etelainen Taiwan on aivan eri maata, kuin pohjoinen ja nyt mina toivon, etta joku olisi voinut kertoa minulle enemman asioista. Taiwan muuttaa jokaista ihmista ihan kamalasti. Siis ei pahalla tavalla, mutta tosi paljon. Ja vaihtarien seura muuttaa ihmista myos :D
Koettakaaa olla avoimia, mutta torkeeta mielipiteitten jyraysta ei pida kenenkaan kestaa. Ja jos ajattelette jotain, elkaa jattako kertomatta sita host-vanhemmillenne. Esim. kun ma tulen palaamaan mun ekaan kotiin, ma en tule palaamaan mun tai chi - rutiiniin. Se vie liikaa mehuja naisesta.

Ja pikku vinkki.

Elkaa leipoko Taiwanilla, kuin erikoisspesiaali tilanteissa. Ma rakastan ruoanlaittoa, mutta...:

1. Raaka-aineet on aivan erilaista ja kenellakaan ei ole sokeria kuin puoli desia talossa -.-"

2. Taiwanilaiset mamat kauhistelee mita kaikkea sa paat sinne ja tunkee nappinsa peliin ja tuhoaa makuelamyksen.

3. Kenellakaan ei ole kokkaustarvikkeita. Paistinpannu: on. Kattila: on. Kaikki muu: ei ole.

4. Uunit (jos niita on), nayttaa tavallisille, mutta ne toimii aivan ihmeellisesti ja tuhoaa sun leipomuksia helposti

5. Ihmiset on kiinnostuneita ja saattavat maistaa. Mutta haukkuvat ruokaa pahannakoiseksi.

6. Jos ruoka eroaa paljon heidan tottumuksestaan, se ei voi olla hyvaa, koska se on ERILAISTA.

7. Kaikki mika lihottaa on pahaa.

Eli elkaa erehtyko tekemaan ruokaa. Silla kohta 8...

8. Jos haluat tarjoilla ruokaa muille, kuin perheellesi, saat kuulla saarnan siita, etta kiinalainen perhe menee ystavien, elaman, tomaattien, sahkotopselien ja alushousujen edelle.

Etta niin. Kiitos ja kuulemiin.

Joo, sit ku saan suomi version aikaan, lisaan myos kuvia.

Ainiin! Huomattiin eilen Yu-Lingin kaa, etta mun kasi on sen katta ruskeempi! Seuraava pahis: Lai Yong-Qi ja viimeinen, paapahis on sit Lin Shao-Xuan LOL (eli mun ruskettumisesta tehtiin super-mario peli _D)

Miksi?

Noh, kun menen niitten luokkaan, ne puhuu vaan kiinaa tai taiwania ja ma oon ihan ulalla, mutta ne on kiltteja ja hauskoja :D Ne toivottaa mut tervetulleeksi ja niitten kaa on helppo pitaa hauskaa... tassa esimerkki tasta paivasta:

1. Alli astuu luokkaan
2. A nakee kolme jatkaa kasassa tuolilla ja yks huutelee "aaaaah". Oli vahan semmonen o.0 minne ma nyt tuliska -olo, kunnes alysin et ne venytteli siina ja ne kaks muuta paino sen kolmannen jalkoja :D
3. Juttelen naille vahan aikaa ja naa opettaa mulle taiwania....
4. Naa sanoo "jaa meidan luokkaan. OO MEIDAN LUOKKAKAVERI. Meilla on Maman tunti ja me aiotaan kattoo MacGyveria". Sit ne kerto mulle, etta niilla on kemian tunti. Olin silleen ooo.... MacGyverii kemian tunnilla :D:D tulin siihen tulokseen pitaa varmaan menna omaan luokkaan (30 minuuttia jo tunnista menny siella :D)
 

Joo, ihan ihme porukkaa. Ne halus oppia miten sanotaan suomeks "mina rakastan sinua", "mina kaipaan sinua" ja "oot hottis" :D Meni vahan aikaa selittaa toi hottis, ku ne luuli, et se tarkottaa nynnya naismiesta XD kun HOT on niinku tyttojen adjektiivi taal :'D Sit yritin selittaa jotain liikuntaluokan pojista (suomessa: olet liikuntaluokalla = oot saletisti hot), mut ku oot siin liikuntaluokas ja ne kaikki on viel taiwanilaisii, niin niil meni vahan ohi se koko juttu...

Letkeeta porukkaa :D Ja sit kun noil urheiluluokil on aina jotain 13-20 oppilasta niin siinpa sit oot ku tavallisesti yhel luokal on jotain 35-45 oppilasta (paitsi mun "hei ollaan 215 ja pelataan lentopalloo sisall" luokal)...

Just helmee. Takasin sinne~, jaksa naita meidan luokan nortteja nyt XD meidan luokan nortit <3

Hahaaa, harjottelen DDGB:n vuorosanoja mun uusinta puhetta varten. (Rotary puhe.) Kiitoksia QianQianille auttamisesta taman osuudelta :)
Taman lisaksi ma ja Ana pidetaan koulun valmistujaisissa puhe. Meidan tavoite on "saada koko koulu itkemaan". (Ja Anan mama lisas viela Analle, etta sen henk. kohtanen tavoite on "saada Alli itkemaan". Mahtavaa.) Lisaksi kun meidan kouluun tulee korealaisia, me paastaan tykittaan sinne lavalle juontajina. Tosin, mukaan tulee joku kolmas tyyppi, MUTTA ME SAADAAN VALITA SE. Shu-Li ehdotteli Louieta, mutta musta mun "tytar/poika" on aivan liian sopo ja kukaan ei kiinnita huomiota siihen mita me sanotaan, kun ne tapittaa sita ja huokailee "OI KUN SE ON SOPO <3". Noh, toinen vaihtoehto oli QianQian (ei saa kertoa sille:D), mutta me ajateltiin, etta liian moni kattoo sita ja huokailee "OMG KUN SE ON HOTTIS<3", joten sekin piti diskartata. Noh, kolmas vaihtoehto on musta paras... yks KFSn johtaja. Se tosin on kolmosella, joten en ole nahnyt sita niin monesti, mutta taa tyyppi on HAUSKA. Silla on semmonen lavaesiintyjapersoona, ettei mitaan jarkea! Neljas oli joku tyyppi, joka on tanssiklubissa, mutta en vaan saa kiinni, etta kuka se on, joten onko se hirveen hyva asia? Viides (ja viimenen) vaihtoehto on BOOMBOOM! (Aanna ku sanosit POMPOM) . Se on Anan luokkakaveri ja pakko sanoo, etta se on sisainen mustahomopersoona mut se on vaan sit eksyny vaaraan ruumiiseen (taiwanilaiseen aboriginaaliin). Se ymmartaa suurimman osan mun ja Anan ihmejutuista Bollywoodista ja amerikkalaisesta telkkarista. Mutta kysymys on: onko se lavalle-paastettava olento?

Kun olen valmis tuon puheeni kanssa, copy pastaan sen tanne ja toivon, ettei mun luokkalaiset kay lukeen sita. Siella on nimittain mielenkiintosia paljastuksia niista :D Ja eritoten ykkosvuoden DDGB EI HALUA NAHDA puhetta (jos nyt vahan muistin Empun kuvauksen aasialaisista lentokentalla "eksyneet lapset" jnejne. ja kuvailin niita silleen. Mutta toisaalta... QianQian nauro sille kun se naki sen. Sanoin sille ettei se saa kertoa niille :D).

Tiistaina oli Anan synttarit ja tanaan me mennaan INTIALAISEEN RAVINTELIIN (meitsi maksaa) juhlimaan kahestaan :D

Mutta mika tarkeempaa, ei vaan tarkeinta!: HYVAA SYNTYMAPAIVAA NOORA!!!!!! Eika mitaan feikki-synttaria, vaan synttarisynttaria ;)

Hahaa, mulla mitaan kokeita ollut, mutta keskiviikkona ja torstaina raahauduin silti kiltisti kouluun. Miksi? Noh, nykyaan kun muilla on koeviikko, se ei ole hauska tapahtuma. Ma en nae ihanaisia luokkakavereitani ja nyhvotan vaan jossain... tai siis. Kyllahan ma joka paiva jotain tein, mutta ei se ole sama asia!

Perjantaina me mentiin YEP retkelle Penghuun! Se on semmonen hilipatihippaa-aina-aurinkoa-super-saaristo, jossa ihmiset palaa herkasti (en mina). Me syotiin siella (liikaa), tutustuttiin paikalliseen kulttuuriin (siella oli Avatar puu), kaytiin uimassa /o/ ja~~ tutustuttiin muitten kaupunkien vaihtareihin. YAY!

Nyt on vasahtanyt olo ja ma painun kohta nukkumaan (kello vahan paalle kaheksan). Huomenna NORMAALIA koulua :D Hommailen nyt tota mun kortti rojektia ja kirjotan rotary puhetta. Ja harjottelen DDGBmista sita puhetta varten.

Suomen kieli on muuten talla hetkella suht popular vaihtareiden keskuudesessa. Futuurittomuus (ei niinku oo tota will-muotoa) ja soriseva arra on aivan ihaniaa. Mutta ei kukaan lopulta oppinu mitaan muuta ku hei, heihei ja suksi vittuun :( En mina HALUNNU opettaa niille kirosanoja, mutta kun ne vaan sattuu jaamaan hyvin mieleen.

Ma muuten aion jossain tulevaisuudessa kayda siella Ameriikassakin. Pysahdyspisteina tulee oleen ainakin Florida, Indiana ja ALASKA :D Alaska on kylla just huippumesta, mita DaeLeelta oon kuullu...

Nyt hinkuan vihdoinki paasya Taipeihin, katsotaan, katsotaan, miten kay. Tiedossa ainakin matka Taidongiin!